Väreilee hetki ja kukka lumpeenSävel soi ain’ tahdissa tuulenKenkiin lasisiin jalan ujuttaaKas tyyni pinta jo odottaaAallon sineä myötäileeÄänettä noin liiteleeSyli rannassa odottaaSitä kohti kurkottaaPehmeä hiekka väliin varpaidenluo naurun heidän huulilleenKoht’…
En yleensä pohjusta tai kerro tarkemmin omista runoista tai "runoista", joita täällä julkaisen, mutta tämän runon kertoja tuli niin vahvana esille, että vähän jopa huvitti. Aloin kirjoittamaan yhtä toista tekstiä…
Alati muuttuvassa labyrintissa, rajattomassa pimeässä Kompassi tarpeen ois, vaan missä se lienee? Taas jouduin tänne kysymättä Ei ymmärrä tätä kukaan muu Kas, tuohon kartta piirtyy Miks jo reunoilta hälvenee En…
Muinaiset kivikadut Kapeat kujat Seinän syvennyksissä kadonneiden kuiskeet Kivien halkeamissa sadeveden virtaus Varjojen hahmot viettelevät, pettävät Kuuletko salaisuudet?
sä tuut mieleen aina kun kuljen sitä pururataa kun istun puoliks poltetulle penkille kun ohitan graffitein sotketun sillan sä olit ainut ystävä silloin tai jotain siihen suuntaan se riitti vuosia…
