Jo Nesbø: Veritimantit | Harry Hole koukuttaa jälleen

  • Artikkelin kategoria:blogi / kirjat
jo nesbon kirja veritimantit

Veritimantit on Harry Hole -sarjan viides kirja, jossa Harry ratkoo suihkusta löydetyn naisen murhaa. Naisen silmäluomen alta löytyy tähdenmuotoinen, punainen timantti. Tuskin tutkinta on päässyt kunnolla käyntiin, kun alkaa näyttää siltä, että tapaus ei ehkä olekaan ainoa laatuaan. Oslon poliisilla tulee olemaan edessään kiireinen kesä, eikä tilannetta helpota se, että monet kelvolliset työntekijät ovat lomilla. Niinpä -jälleen kerran- Harry Holen puhelin soi.

Minulla on lukemattomien kirjojen pinossa useita uutuuksia, joiden lukemista olen jo jonkin aikaa suunnitellut, mutta viereisellä pöydällä toimettomana makaava Veritimantit tuntui aivan kuin kuiskailevan minulle. Yritin hiljentää kuiskaukset, kunnes päätin antaa sen verran periksi, että vähän vain vilkaisisin muutamaa ensimmäistä sivua, että miten se tarina alkoikaan ja palaisin sitten muiden kirjojen pariin. Ensimmäisenä päivänä vilkaisuni oli 80 sivua, seuraavana olin vilkuillut Veritimantteja sivulle 150 ja neljäntenä päivänä koko kirja oli vilkuiltu loppuun. 

Veritimanteissa Harry on syvemmällä alkoholikierteessä ja masennuksessaan kuin edeltävässä Suruttomassa, ja tämä on Harryn kannalta myös synkempi ajanjakso kuin mitä Lepakkomiehessä nähtiin. Siinähän hahmon ongelmat tuntuivat vielä aika pienimuotoisilta. Toki samaa alkoholin kanssa taistelua sekä työn merkityksellisyyden etsimistä nähdään jokaisessa Hole-sarjan kirjassa. 

Vaikka Harry on holtiton, ongelmainen ja haluaa kääntää selkänsä tietyille asioille, on hän mielestäni samaan aikaan sympaattinen ja karismaattinen hahmo. Hän ei ole kiiltokuvapoika, mutta kaikesta huolimatta pystyn lukijana ymmärtämään, miksi osa naishahmoista kiinnostaa hänestä. Harryssa on vetovoimaa. 

"Hänen kasvonsa muuttuivat sinisiksi, sydän löi aina vain hitaammin, ja kohta hän lakkasi kokonaan hengittämästä. Useimmat olisivat sanoneet, että hän oli kuollut."

Harryn poliisikollega Tom Waaler pyörii edelleen kuvioissa, ja on ulkomuotonsa ja verbaalisen ilmaisunsa puolesta täydellinen henkilö edustamaan poliisia, ja on vielä lisäksi älykäs tutkija. Juuri sellainen, jonka jokainen poliisitalo haluaisi palkkalistoilleen. Harmi vain, että Harry ei edelleenkään voi sietää kyseistä tyyppiä. Täysin hyvästä syystä. 

Nesbøn kirjoissa on niin paljon hyviä hahmoja, että kaikkien kohdalla tekisi mieli sanoa, että tämä on sivuhahmoista lempparini. Waaler on yksi parhaimmista, koska hän on lipevä, älykäs, kunnianhimoinen ja myös julma. Kirjan herkullisinta antia ovat ehdottomasti hänen ja Harryn yhteiset kohtaukset ja sanalliset mittelöt. Veritimanteissa Waaler pääsee esiintymään oikein edukseen, ja loistava oli myös hänen ja Harryn tämän kirjan viimeinen yhteinen kohtaus.

Veritimantit on tuttua Nesbø-laatua, jossa koko ajan tapahtuu ja tunnelma pysyy tiiviinä alusta loppuun. Notkahduksia ei ole, eikä tarpeettomia jaaritteluja vaan sivumäärästään huolimatta kerronta palvelee lukijaa juuri oikealla tavalla. Suurin tähti on luonnollisesti Harry Hole, joka omalla rosoisella tyylillään kietoo lukijan täysin pikkusormensa ympärille. 

Jos laittaisin tähän mennessä ilmestyneet Holet paremmuusjärjestykseen, noudattalisi se ilmestymisjärjestystä. Lepakkomies alimpana, ja no, Punarinta ja Torakat kyllä aika lailla samalla viivalla. Sitten Suruton ja parhaimpana Veritimantit. Nesbø paranee kirja kirjalta, ja melkein tuntuu, että Lepakkomiehen ja Veritimantit olisi kirjoittanut eri kirjailija. Ja jos vertaa vaikkapa Valtakuntaa Lepakkomieheen, niin kehitys on huikea. Mahtavia kirjoja silti kaikki, joita on aina suuri nautinto lukea uudestaan.

KIRJAN TIEDOT

Kirjailija: Jo Nesbø
Kirja: Veritimantit (Marekors)
Kustantaja: Johnny Kniga
Sivuja: 464
Vuosi: 2006 (2003)

Montako tähteä antaisit Veritimantit-kirjalle?

Lisää Jo Nesbø -aiheisia tekstejä löydät tästä klikkaamalla.

Kommentoi