Mikä oli alkutilanne?
Kun aloitin kässärini ensimmäistä luonnosta, minun oli helpompi hiljentää sisäinen kriitikkoni ajattelemalla, että tämä versio on vain minulle. Ja vain sitä varten, että saan jonkinlaisen rungon kasaan, jota voin lähteä muokkaamaan. Teininähän kirjoitin tarinat kerralla valmiiksi, en editoinut oikeastaan ollenkaan. Ja sen kyllä huomaa.
Ensimmäisen version jälkeen voisi kai sanoa, että kaikki seuraavat ovat editoimista, johon sitten sisältyy uusien kohtausten kirjoittamista ja uudelleenjärjestämistä.
Minulla ei ollut palatsitarinani ekalle versiolle suurempia odotuksia, enkä edes ollut satavarma editoinko sitä valmiiksi, niin en käyttänyt aikaa suunnitteluunkaan. Siksi tarinan runko oli tuossa vaiheessa hyvin levällään, täynnä aukkoja ja epäloogisuuksia. Mutta kun olin täyttänyt muutamia aukkoja lisäkohtauksilla ja antanut hahmoille hieman persoonaa, huomasin, että tarinassa on aineksia. Niinpä päätin, että tämä on ensimmäinen pitkä kässäri, jonka aion saattaa eheäksi kokonaisuudeksi.
Minulla on siis monia luonnoksia Google Drivessa, joten ei ole suinkaan itsestäänselvää, että kaikki tarinat lähtevät elämään ja ovat kertomisen arvoisia. Mutta palatsitarinan kohdalla jo alkuvaiheessa jokin sisäinen ääni kehotti katsomaan, mihin tämä tarina vie.
Tarkistettavaksi dialogit, aikajana ja kohtausten paikat ja tarpeellisuus
Aloitin ekan luonnoksen muokkaamisen sillä, että täytin aukkokohdat kohtauksilla ja dialogeilla. Samalla tein Exceliin päiväkohtaisen aikajanan, koska tarinani kestää noin kuukauden ja päivillä on merkitystä. Alunperin tarina kesti muistaakseni kaksi viikkoa, mutta huomasin jossain vaiheessa, että en saisi siihen ajanjaksoon mahtumaan kaikkia haluamiani tapahtumia. Eikä päähenkilöni olisi voinut realistisesti ajateltuna oppia kaikkea tarvittavaa vain kahdessa viikossa.
Aikajanan ja tapahtumien luonnostelemisen olisi toki voinut tehdä ennakkoon, ja tästä kompuroinnista opinkin, että suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ennen kirjoittamisen aloittamista.
Kun olin täyttänyt aukkokohdat, tarkastelin kohtausten paikkoja. Toki tein tätä koko ajan jossain määrin, mutta yhden editointikerran käytin pelkästään siihen, että mietin, ovatko kohtaukset oikeassa ja järkevässä järjestyksessä. Pohdin, miten kohtauksen A tapahtumat vaikuttavat myöhempiin kohtauksiin ja olisiko kenties parempi siirtää kohtaus A myöhemmäksi tai aiemmaksi. Esimerkiksi alkuun tarinassa oli eräs petollinen sukulainen, joka ennen puoliväliä jo tunnusti menneisyydessä tekemänsä vilunkipelit. Totesin, että kiiruhdin suotta tämän juonikuvion valmiiksi, koska siirtämällä ratkaisua myöhemmäksi, saisin päähenkilön taustalle pienen lisäpaineen ja todennäköisesti myös lukijan mielenkiinnon pysymään paremmin yllä.
Seuraavilla edintointikerroilla tosin jouduin muokkaamaan tätä kuviota vielä rankemmalla kädellä ja muuttamaan sukulaissuhdettakin, mutta pidin koko ajan mielessä sen, että ei kannata kaikkia alussa esitettyjä ongelmia ja kysymyksiä ratkaista heti vaan tipotellen.
Kun kohtaukset olivat paikallaan ja aukot täytetty, tein seuraavaksi ns. isoja asioita. Eli kertaalleen tarkistin kohtausten tarpeellisuuden, dialogien pituudet ja kuinka kauan mikäkin ihmissuhde/juonikuvio kässärissäni kestää. Olivatko ne sopivan pituisia vai pitkitinkö niitä tarpeettomasti? Nämä luonnollisesti vain oman harkintakykyni mukaisia tarkasteluja, ulkopuolisen palautteen kautta saa sitten toisen näkökulman.
Kielenhuoltoa ja muita yksityiskohtia
Vasta sitten, kun kaikki muut palaset oli tsekattu ja kohdillaan, aloin tehdä kielenhuoltoa. Eli pilkkuja, yhdyssanoja, sanajärjestyksiä ja niin edelleen. Sekä omasta mielestäni yhtä tärkeimmistä: toistamisen poistoa. Yksinkertaisesti Wordin hakutoiminnolla hain sanoja, joita olin huomannut käyttäväni liikaa ja kävin jokaisen sanan erikseen läpi, että voiko sen korvata toisella tai poistaa kokonaan. Minä toistin paljon sanoja: mutta, halusin, jo ja niin. Tässä vaiheessa auttoi sekin, että tulostin kässärini pariin otteeseen, kun olin mielestäni vaativimmat editoinnit tehnyt. Jostain syystä paperilta huomaa toistuvat sanat sekä tietyt epäloogisuudet paremmin kuin näytöltä.
Kun nämä kaikki vaiheet oli tehty, annoin kässärin levätä jonkin aikaa. Muutamia viikkoja muistaakseni ennen kuin palasin tarkistamaan, mitä olinkaan kirjoittanut. Olin tällä tauolla tehnyt jonkin verran lisää taustatöitä ja niin vain huomasin vielä juonikuvioissa aukkoja ja hahmojen käytöksessä epäuskottavuutta. Jouduin lisäksi kertaalleen muuttamaan päähenkilön lähisukulaisten taustoja ja jopa nimiä.
Loppusanat ja kohti seuraavaa vaihetta
Nyt olen viimeisellä editointikierroksella, jonka jälkeen aion lähettää kässärini arvostelupalveluun. Tällä viimeisellä kierroksella tarkistan kokonaisuuden ja yksityiskohtia. Koska jouduin juonikuvioita muuttamaan tuon “edellisen viimeisen version” jälkeen, tarkistan kaikki kohdat rauhassa vielä kertaalleen. Samalla arvioin tarinan kokonaisuutta valmiuden näkökulmasta: ovatko hahmot nyt minun mielestäni selkeitä, tarinan kannalta uskottavia ja olenhan varmasti poistanut kaiken mielestäni turhan pois.
Editointipolkuni tiivistettynä:
*Ekan luonnoksen jälkeen täytän aukkokohdat ja korjaan ensimmäiset epäloogisuudet.
*Tarkistan kohtausten paikat ja tapahtumien vaikutukset toisiinsa.
*Tarkistan kokonaisuuden isomman kuvion: eteneekö tarina loogisesti, sujuvasti ja sopivassa rytmissä. Entä ovatko juonikuvioiden pituudet sopivia ja onko kunkin hahmon edustama juonikuvio tarpeellinen ja riittävän uskottava?
*Kun tarinan kaikki isommat palaset on tsekattu, paneudun kielenhuoltoon.
*Tämän jälkeen kässäri saa hetken levätä, ja kun palaan sen pariin uusin silmin, tietyllä tavalla toistan koko aiemman editointipolun. Eli haen sitä toimivaa ja sujuvaa kokonaisuutta hiomalla yksityiskohtia kuntoon.
Oman kokemukseni mukaan on ollut hyvä antaa kässärille parikin lepohetkeä. Niiden jälkeen bongaa helpommin virheet/puutteet kuin silloin, jos olisin ilman taukoja yrittänyt editoida kerralla. Nyt omalla kohdallani editointikierrokset tulevat päättymään arvostelupalveluun. Sieltä saadun palautteen pohjalta teen vielä yhden editoinnin ja sitten lähetän keräämään kustantamohylsyjä.
