31.3.2024
Levykokoelma | Nylon Beat
Nylon Beatin tulevan paluukeikan innoittamana päätin, että voisin tännekin puolelle tehdä koosteen omistamistani Nylon Beatin albumeista, sinkuista ja muista tallenteista. Samainen lista löytyy myös Discogsista, mutta tänne saan mukaan itse ottamani kuvat myös.
C-KASETIT
Debyyttialbumista löytyy kaksi eri C-kasettia. Normipainos ja hologrammillinen juhlapainos. En enää muista, mistä normipainoksen ostin, mutta hologrammillinen löytyi Huuto.netistä.

Satasen lainan C-kasetti oli ensimmäinen ostamani Nylon Beatin albumi, sen jälkeen hankin debyytin CD-version ja kolmantena Nylon Moonin kasetin. Molemmat tuli hankittua Anttilan Top Ten -osastolta.
Valehtelijan C-kasetin hankin paljon myöhemmin keräilymielessä muistaakseni Huuto.netistä.

Niin ikään Demon kasettiversion hankin keräilymielessä, enkä edes tiennyt, että siitäkin oli vielä tehty kasetti ennen kuin tämä tuli Huuto.netissä vastaan. Näiden lisäksi hyllystäni löytyy Last in Linen kaksi eri versiota: Indonesia- ja Venäjä-painokset, joista molemmat löytyi Discogsin kautta.

SUOMENKIELISET ALBUMIT
Kaikki Suomessa julkaistut Nylon Beat -albumit löytyvät levyhyllystäni.
Olen myös kirjoittanut vähän pidemmin seuraavista albumeista:
Nylon Beat
Satasen laina



Valehtelijan hankin ilmestymispäivänä tuttuun tapaan Anttilasta. Kuuntelin albumia niin paljon, että levy muuttui kuuntelukelvottomaksi ja jouduin hankkimaan uuden, mutta sen ostin käytettynä.

Tämä ei ollut tarkoituksellista, että Extremen ja Demon CD-levyt olivat väärissä koteloissa. Koin tuon hauskana mokana, jonka halusin jättää korjaamatta.
Demon menin niin ikään hakemaan Anttilasta ilmestymispäivänä. Extremen julkaisun aikoihin Nylon Beat -faniuteni oli jossain määrin laskussa ja muistaakseni ajattelin, että minun lienee aika irrottautua yhtyeestä. Kuitenkin ”salaa” luin uusia haastatteluja ja joitakin viikkoja myöhemmin hipsin ostamaan Extremen. Tykkäsin siitä aika paljon, mutta yritin silti jostain syystä taistella vastaan ja löytää biiseistä vikaa. En muista, tuliko tuolloin jotain ulkopuolista painetta vai miksi toimin näin, mutta lopulta annoin itselleni luvan tykätä levystä ja kertoa siitä myös kaverilleni, jonka kanssa eniten yhdessä Nylon Beatia kuuntelimme.


Tuttuun tapaan 12 apinaa päätyi hyllyyni ilmestymispäivänä. Vaikka olinkin iloinen uudesta levystä, varjosti sitä fiiliksiä samalla tieto siitä, että tämä on bändin viimeinen albumi.

ENGLANNINKIELISET ALBUMIT


Last in Line -albumin ostin joko ilmestymispäivänä tai -viikolla. Tykkäsin kovasti visuaalisen ilmeen värimaailmasta, vaikka harmittikin se, että mitään uusia promokuvia ei saatu. CD-aikaan oli aina kivaa, kun albumikohtaisesti oli uusia kuvia ja ne loivat tietynlaisen lisäfiiliksen kokonaisuuteen. Nämä ovat siis Extreme-albumin promokuvasessiosta.



KOKOELMA-ALBUMIT
Kiitorata-albumi löytyi Huuto.netistä 2000-luvun alussa. En tiennyt mitään albumin olemassaolosta, ja se sattuikin eteen ”Nylon Beat” -hakutulosten joukossa. Sittemmin olen nähnyt levyä myynnissä melko harvoin, joten oletan, että painosmäärä ei ole ollut kummoinen. Siinä mielessä koen levyn tietynlaiseksi aarteeksi, ja onhan tuo keräilijän näkökulmasta myös kiinnostavaa, että levyllä olevat versiot poikkeavat debyyttialbumin versioista jonkin verran.

Nylon Beatin Comeback-kokoelma on mielestäni onnistunut kattaus tuttuja hittejä ja muita helmiä. Joskus kokoelmat saattavat jäädä vähän latteiksi (ainakin sellaiselle, jolla on jo kaikki levyt hyllyssä), mutta tältä tuplalevyltä löytyy sopivasti myös lisäherkkuja. Vaikka tietenkin niitä voisi aina olla enemmänkin. Vaikka kolmenkin levyn edestä.

Live-levy on myös erinomainen herkku. Plussaa siitä, että musavideot on samassa paketissa, eli jos joskus Youtube kaatuu, niin aina on tämä DVD. Tietenkin erityishieno ykköslevy on siksi, että olin itse kyseisellä keikalla ja voin näin ollen elää nuo muistot aina uudestaan.

Nylon Beatin combackin kunniaksi julkaistiin uusi kokoelma, jossa ”uutena biisinä” mash-up-remix Seksi vie 12 apinaa kuumalle hiekalle. Tykkään kyseisestä biisistä kyllä, vaikka tietenkin jokin ihan uusi-uusi biisi olisi ollut vielä kivempi.

Kaikki laulut -kokoelmaan törmäsin ekan kerran kirpputorilla, ja myyjä olisi halunnut siitä 20 euroa. Toki kokoelma sisältää kuusi albumia, mutta olihan se silti käytetystä levypaketista melkoinen summa, kun edes albumien kansilehdet eivät kuulu pakettiin. Sittemmin ostin tämän käytettynä netistä alle 10 eurolla.

Parhaat! -kokoelmassa ei ole mitään ihmeellistä lisää, mutta koska keräilijänä pitää kerätä ”kaikki” julkaisut, niin täytyihän tämäkin hankkia. En tosin ole tainnut tätä kertaakaan kuunnella, koska biisit tosiaan löytyvät muilta levyiltä ja nykyisin tietty myös Spotifysta.
