Vanha palatsi 

Kauan sitten 1600-luvulla eli keisari. Hän asui Espanjassa pienessä palatsissa. Keisarilla oli paljon palvelijoita. Hänellä oli palvelijoita ruuanlaittoa varten, siivoamista varten, puhelinvastaajana, puutarhuri, pyykkäri ja kaikkia mahdollisia palvelijoita. 

Keisari itse oli hyvin perso makealle. Keisari ei muuta pahemmin tehnyt kuin istui löhötuolissaan ja joi limsaa samalla, kun kamarineidot viihdyttivät keisaria.

Kerran keisari oli lähtenyt kävelylle, hän näki oikein herkullisen kaupan, jossa myytiin mm. voisarvia, piparia, leivoksia, kakkuja, suklaata, jäätelöä, munkkeja, karkkeja ja kaikkea muuta hyvää. Keisari sanoi vartijoilleen: Ostakaa koko kauppa. 

Vartijat menivät kauppaan ja sanoivat: Ostamme koko kaupan. Myyjänä oli nainen nimeltään Katja Koski. Hän sanoi: Minä omistan kaupan, enkä myy sitä mistään hinnasta. 

Vartijat menivät sanomaan keisarille, miten asia oli. Keisari meni itse kauppiaan luokse ja sanoi: Tule vaimokseni. Kauppias sanoi: Hyvä on sitten. 

Niin keisari ja Katja vihittiin. Heti häitten jälkeen keisari meni kauppaan ja laittoi kassaan 25 000 mk rahaa ja söi kaikki, mitä kaupassa oli. Sen jälkeen hän painoi 150 kg. 

Pari päivää sen jälkeen keisaria ruvettiin pyörittämään portaita ylös vintille. Vintillä keisarille ilmoitettiin, että pitäisi valita uusi keisari. Vanha keisari sanoi: Tiedän juuri sopivan keisarin. Hänen nimensä on Juuha. 

Sinä päivänä Juuhasta tuli keisari. Juuha ei ollut niin perso makealle kuin entinen keisari. 

Siinä palatsissa oli vaikka kuin monta keisaria vielä Juuhan jälkeen. Nyt palatsi on museotavaraa. Joku ihminen ennen pitkään löysi palatsin ja onnistui viemään sen museoon.

Loppu