5.9.2023
Barbie | Kiinnostava, vaikuttava ja onnistunut elokuva
Barbie elää täydellisessä Barbiemaailmassa muiden Barbien ja Kenien kanssa. Jossain kaukana on Todellinen maailma, jossa ihmiset elävät harmaata ja tylsää arkea. Jotain tapahtuu siinä arkisessa maailmassa, joka järkyttää myös muovimaailmaa, ja Barbie lähtee matkalle selvittämään, mistä on kyse.
Barbie sai nopeasti paljon hehkutusta osakseen, joten totta kai halusin itsekin mennä tuoreeltaan katsomaan, mistä on kyse, enkä odotella sitä, milloin elokuva tulee suoratoistopalveluun.
Tykkäsin lapsena leikkiä paljon barbeilla, ja erään kaverin kanssa jatkoimme leikkejä vielä vähän ohi senkin iän kuin mikä oli enää coolia. Luonnollisesti leikkien “juoni” oli tuolloin vähän toisenlainen kuin 10-vuotiaiden leikeissä. Olen myös jälkikäteen ostanut joitakin sellaisia 90-luvun barbeja, joita en aikoinaan saanut, mutta olisin halunnut. Vaikka en varsinainesti koe olevani intohimoinen barbietyyppi, on nukke ollut tärkeä osa omaa lapsuutta ja onhan juuri monet 90-luvun nuket todella kauniita ja asut ihania.
Kun jotain elokuvaa, kirjaa tai artistia hehkutetaan todella paljon, pilaa se tavallaan omia odotuksia, koska sitten no, odottaa enemmän kuin ilman niitä hehkutuksia. Tässä kohtaa voin sanoa, että hehkutukset olivat täysin ansaittuja ja pidin elokuvasta erittäin paljon.
Babie-elokuva on muutakin kuin pumpulinpehmeää pinkkiä
Jos odottaa jotain höttöistä lastenelokuvaa, niin silloin joutuu pettymään. Vaikka Barbie onkin ihanan pinkki, muovinen ja viihdyttävä, on se paljon muutakin. Se on toki alleviivaavan feministinen, mutta mielestäni se nyt on ollut ihan alusta asti selvää, koska onhan Barbie-nukkekin feministinen. Nukke toiminut lukuisissa eri ammateissa ja avartanut naisille luotua lokeroa laajemmaksi. Ja kaikenlisäksi nukke on ollut merkittävä siksi, että se on ollut aikuinen, eikä vauvanukke. Näinpä myös tyttöjen leikit ovat voineet laajentua niistä ikuisista kotileikeistä muihinkin vaihtoehtoihin.
Yhdellä katselukerralla oli mahdotonta painaa mieleen tai edes muistaa kaikkia elokuvan yksityiskohtia ja asioita, joita se käsitteli. Kokonaisuudesta jäi kuitenkin erittäin vakuuttunut fiilis siitä, miten elokuva käsitteli sukupuolirooleja onnistuneesti ja nosti esille naisten ja miesten kokemuksien eroja. Kuten vaikka kohtaus, jossa Barbie ja Ken kävelivät “meidän maailman” kadulla ja Ken otti ihmisten huutelut imarteluna, kun taas Barbieta ne ahdisti. Hän ei omassa maailmassaan ollut vastaavaa kokenut, joten ei siinä hetkessä osannut ymmärtää, miksi hänestä siltä tuntui tai miksi niin tapahtui.
Yksittäisiä hyviä huomioita elokuvassa oli tosiaan paljon. Siinä sivuttiin sitä, miten miehet ovat useimmiten niitä, jotka käynnistävät sotia (ja pilaavat niillä muiden maailman) ja sitä, miten patriarkaalisesta yhteiskunnasta kärsii miehetkin. Koska on tiettyjä odotuksia, jotka pitäisi miehenä täyttää, vaikka miestenkin pitää saada olla ihan millaisia itse haluavat ilman muotteja tai lokeroita.
Myös huomioitiin myös se, miten pojilla/miehillä on/pitää olla man cave, mutta naisten pitäisi olla aikuisia nopeammin eikä “woman cave” ole samalla tavalla tärkeä osa kotia kuin se, että miehellä on oma pakopaikkansa.
Vielä yhtenä nostona mainitsen sen, miten erittäin hyvin todellista elämää vastasi myös se, että johtoportaassa on vain miehiä, joka on onneksi muuttumaan päin, mutta elokuvassa toki kärjistettiin asioita viestin selkeyttämiseksi. Niin tämä johtoporras siellä luonnollisesti päättää ja “tietää parhaiten” muiden asiat, ja käskee paikalle tullutta Barbieta menemään takaisin omaan boksiinsa, koska siellä on hänelle sopivan ahdas paikka. Kyseinen kohtaus oli samaan aikaan hyvin surullinen ja raivostuttava, koska tätähän todellisuudessa on paljon nähty – ja nähdään.
Ainutlaatuinen ja mieleenjäävä kokonaisuus
Barbie oli toki kantaaottava, mutta myös nostalginen, koska siellä oli niitä tuttuja barbeja ja leikkityylejä. Niin kuin Weird Barbie. Samanlainen elämän- ja leikkienkolhima löytyi omastakin lelulaatikosta. Myös monet Barbiemaailman rekvisiitat ja vaatteet olivat tuttuja.
Kieltämättä hyvien vitsien ja vaikuttavien puheenvuorojen ohella tuli vähän surullinen olo, että niin helposti aikuiset tukahduttavat sen sisäisen lapsen, koska ei ole aikaa tai cool leikkiä. Jos tämä elokuvan myös ihmiset muistaisivat raivata aikaa omaehtoiselle leikkimiselle, sille, että antaisi sisäisen lapsen välillä nousta “johtoon”. Jos ei nyt barbieleikkejä, niin edes jotain muuta. Jotain, jonka avulla voi paeta todellisuutta ja antaa mielikuvituksen seilailla laidasta laitaan. Vaikka kirjoittamista, lukemista, piirtämistä, pelejä, mitä vain.
Pidin myös loppukohtauksen tunnelmasta ja miten se oli toteutettu. Se pysäytti sopivalla tavalla, herätti ajatuksia ja sulki elokuvan tarinan upeasti. Ja kyllähän se myönnettävä on, että se liikutti siinä määrin, että hieman oli nieleskeltävä tyhjää siellä leffateatterin pimeydessä.
Elokuvan myötä mm. TikTokissa monet aikuiset ostivat itselleen “emotional support Barbien” tai kaivoivat vanhoja nukkeja laatikoistaan. Jossain tätäkin kritisoitiin (koska kaikkea pitää aina jonkun kritisoida), mutta mä näen vain hyvänä asiana. Se, että sen nuken ottaa esille, voi auttaa muistamaan, että on ihan ok paeta todellisuutta, on ihan ok leikkiä iästä riippumatta tai tehdä asioita, jotka parantaa omaa fiilistä. Ja jos jonkin lelun ostaminen aikuisiällä todella auttaa parantamaan jotain ihmisen sisältä, niin miten se voisi olla huono asia?
Elokuva: Barbie
Näyttelijöinä: Margot Robbie, Ryan Gosling, America Ferrera, Ariana Greenblatt, Will Ferrell, Helen Mirren
Ohjaus: Greta Gerwig,
Käsikirjoitus: Greta Gerwig, Noah Baumbach
Vuosi: 2023
Lähteet
Elokuvan kansikuva: IMDB