17.2.2022
Frendit | Miten huumorisarjasta tuli suosikkini?
Mistä kaikki alkoi?
Frendit on yksi ehdoton suosikkisarjani. Sen pariin palaan vähintään kerran vuodessa ja sen hahmot tuntuvat melkein no, frendeiltä. Olen katsonut sitä aina 90-luvulta asti, vaikka en ensimmäisten kausien aikaan vielä ollutkaan superdiggari tai edes katsonut jokaista jaksoa.
Ensimmäinen kohtaus, joka on jäänyt mieleeni, on se, kun Rossin apina Marcel pamauttaa huoneen oven perässään kiinni (kausi 1, jakso 18). Oikeastaan tästä kohtauksesta heräsi kiinnostukseni sarjaan.
90-luvulla sarjoja ei uusittu samaan tahtiin kuin mitä nykyään, eli todennäköisesti olen tämän “ovijakson” nähnyt silloin, kun se on Suomessa esitetty ensimmäistä kertaa eli vuonna 1996. Sarjahan alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1994, mutta Suomen televisioihin päätyi vasta parin vuoden viiveellä.
En tuon jakson jälkeen vielä jatkanut sarjan seuraamista aktiivisesti, mutta katselin jaksoja sieltä täältä silloin tällöin. Olin tuolloin 10-vuotias, joten vähän toisenlaiset ohjelmat luonnollisesti kiinnostivat enemmän.
Mihin kaikki päättyi?
Tarkkaan en osaa sanoa, missä vaiheessa kunnolla koukutuin sarjaan, mutta ainakin kahta viimeistä kautta seurasin tarkasti nenä kiinni telkkarissa. Sarjan päättävät jaksot nauhoitin VHS:lle saatesanoin: “Ei saa nauhoittaa päälle!!!”
Myös viimeisten jaksojen katselukokemus on edelleen muistissa. Olin yksin olohuoneessa (ehkä olin käskenyt muita olemaan hiljaa, koska tv-historian tärkein hetki oli käsillä) ja melkein hengitystä pidättäen seurasin tapahtumia. Taisin itkeskellä vähän siellä ja täällä, koska tuntui liian haikealta päästää irti rakkaista hahmoista ja loputtomista nauruista. Pahimmat itkut tulivat kuitenkin siinä vaiheessa, kun Rachel seisoi Rossin ovensuussa ja sanoo: “I got off the plane.”
Viimeisessä kohtauksessa kaikki kuusi seisovat Monican tyhjässä asunnossa, niin näyttelijöistä huomaa, että heidän tunteensa ovat aitoja ja tämän aikakauden päättyminen vaikuttaa myös heihin. Miten tämmöinen kohtaus ei muka vaikuttaisi katsojaankin? Taisin itkeä vielä hyvän tovin sen jälkeenkin, kun ohjelma oli päättynyt ja seuraava alkanut.
Tuohon aikaan ei vielä ollut faniryhmiä netissä (eikä Facebookiakaan), joissa olisi helposti päässyt jakamaan ajatuksiaan. Tai varmaan olikin, mutta itse pyörin tuossa vaiheessa vain kotimaisten artistien foorumeilla, sillä tuntui, että ulkomaalaiset foorumit olivat liian vaikeaselkoisia/vaikeasti löydettävissä. Kavereistani oikeastaan kukaan ei samaan tapaan katsonut tai ollut kiinnostunut sarjasta, joten ihan yksin sain suruni surra. Heh.
Kuinka monta kertaa olen katsonut Frendit läpi?
Jotain kertonee sarjan merkityksestä sekin, että kun vuonna 2005 sain ensimmäisistä palkoista jotain säästöön, niin menin Anttilaan ostamaan Frendien DVD-bokseja. Muistelisin, että hinta oli tuolloin jotakuinkin 25 euroa, joten oli aika mahtava fiilis, jos sai ostettua kaksi boksia kerralla.
Muistelisin, että kaikki kaudet eivät vielä tuossa vaiheessa olleet saatavilla DVD:nä, joten Anttilassa sai ravata tuon tuostakin tarkistamassa, että joko nyt, joko nyt. Ja sitten, kun uusi kausi oli hyllyssä, fiilis oli sanoinkuvaamaton. Sellaista onnea, jota ei nykypäivänä enää tule, kun julkaisut voi tarkistaa netistä, eikä tarvitse turhaan laukata kaupoissa tarkistelemassa. Toisaalta helppoa, mutta toisaalta jälleen yksi piste fiilispuolelta pois.
Lopulta olin saanut kerättyä kaikki kymmenen kautta ja niitä katselin ahkeraan. Siinähän kävi lopulta niin, että pahvikuoret alkoivat rapistua ja osa levyistä ei enää pelittänyt.
Jossain vaiheessa huomasin Amazonissa boksin, jossa oli kaikki kaudet pienemmässä tilassa ja vielä leikkaamattomina versioina. Boksin jaksoissa ei ole suomitekstejä, mutta tuossa vaiheessa olin katsonut sarjaa niin paljon, ettei tekstityksille ollut tarvetta, eikä toisaalta Frendeissä kuultava sanasto ole kovin monimutkaista. Toisin kuin vaikka Salaisissa kansioissa, joissa on paljon erikoistermistöä.
Kun katselin tuolta boksilta jaksoja, oli taas fiilikset katossa, kun sieltä paljastui paljon poisleikattuja vitsejä. Näin sain taas vähän enemmän irti Frendit-kokemuksesta. Katselen välillä yksittäisi jaksoja telkkarista, ja ne ovat niitä lyhyempiä versioita. Niin keskenäni sitten huutelen, että hei, tästähän puuttuu se ja se vitsi.
Omiin perinteisiini kuuluu, että katson Frendit läpi vähintään kerran vuodessa. Joskus kahdestikin, ja välillä panen sarjan vain pyörimään taustalle “radioksi”. Eli koska olen vuodesta 2005 katsonut sarjaa toistolla, voisin veikata, että näin vuoteen 2022 mennessä olen kahlannut sen läpi ainakin 40 kertaa. Onhan siinä muutama hetki mennyt. Mutta yhtään en pois vaihtaisi. Paras sarja ikinä.