23.8.2021

Aikakone: Tähtikaaren taa | Ysäridance ja nostalgiaa

aikakone_tahtikaarentaa_1995_levyt (2)

Aikakoneen Tähtikaaren taa -debyyttialbumi ilmestyi vuonna 1995, ja nousi raketin lailla listoille tehden bändistä kuuman nimen.

Miten minä löysin Tähtikaaren taa -albumin?

Tutustuin Aikakoneeseen aikoinaan kavereideni kautta, kun “kaikki muut” pihan lapset kuuntelivat yhtyettä, mutta minä vain ihmettelin. Eräs naapurini sitten lupasi, että saan kasetin häneltä, jotta pääsen tutustumaan bändiin paremmin.

Koska elimme kultaista 90-lukua, äänitys tietenkin tapahtui mankalla C-kasetilta C-kasetille. Äänityksen aikana ei kannattanut edes hengittää, koska kaikki taustaäänet tallentuivat samalla. Tietenkin siinä kävi niin, että joku kaverin perheestä kutsui kaveria nimeltä ja tämä tallentui keskelle biisiä. Eikä mihinkään tyhjään kohtaan, vaan totta kai paikkaan, missä se häiritsi eniten eli keskelle biisiä.

Huonompikin kasetti oli silti tyhjää parempi, ja pääsin omassa rauhassa kuuntelemaan, oliko tämä Aikakone millainen. Niinhän siinä sitten kävi, että Tähtikaaren taa iski aika lailla saman tien, koska mitään vastaavaa en ollut aiemmin kuullut. Myöhemmin sitten sain ihan oikean C-kasetin, jonka äänenlaatu oli ihan eri luokkaa kopioon verrattuna. Ennen CD-version hankkimista olin jo ehtinyt kuluttaa kasetin niin loppuun, että osa teksteistä oli kulunut pois sen pinnalta.

Seuraavaksi ysärialbumin nostalgisointia jonkinlaisen arvion muodossa.

Introon olen suhtautunut hieman kaksijakoisesti. Toisaalta se johdattelee mukavasti albumin teemaan ja sulautuu hienosti Odota-biisiin, mutta yleisesti ottaen pidän introja vähän tarpeettomina (artistista riippumatta).  Mainittava kuitenkin on, että keikoilla Tähkärin avaruusteemainen intro on toiminut hienona tunnelmanluojana ennen kuin bändi on astunut lavalla.

Odota on jo klassikko, eikä syyttä. Biisi toimii edelleen bileissä, omilla ysärisoittolistoilla kuin keikoillakin. Olin joskus Aikakoneen keikalla, jossa yleisö vaatimalla vaati, että esittävät tämän biisin toisenkin kerran. Bändi siinä hetken tuumi, ja päätti toteuttaa yleisön toiveen. Muistaakseni sanoivat vielä, että eivät edes ysärillä ole saman keikan aikana esittäneet biisiä kahdesti.

Odotan sinkulta löytyy myös biisin Captain Remix, joka lienee yksi hienoimpia remixejä, joita Aikakoneen biiseistä on tehty.

Alla vaahterapuun. Mitäpä tästä voi edes sanoa? Lämpimät elokuun illat, aurinko laskee horisontissa ja pienet ötökät leijailevat ilmassa. Pientä syksyn tuoksua ilmassa, vaikka tuuli puhalteleekin vielä lämpimästi. Täydellinen alkusyksyn fiilistelybiisi.

Taas saan lentää on albumin ainut notkahdus. Säkeet ovat kiinnostavat ja Sani laulaa kauniisti, mutta jostain syystä biisi tuntuu todella pitkältä, enkä oikein pääse sen fiilikseen sisään. Englanninkielinen Time toimii huomattavasti paremmin.

Matkustanut oon on ollut ihan alusta asti yksi parhaimpia Alexin soolobiisejä. Silloin pienenä tämä taisi olla se biisi, joka herätti huomaamaan, miten mahtava ääni Alexilla onkaan. Kakkossäkeistö oli aina sellainen, joka ihastutti Alexin mageiden revittelyiden vuoksi. Tämänkin biisin Captain Remix ansaitsee erityismaininnan. Tuo biisiin kivan lisätvistin.

Tähtikaaren taa  osaltaan osoittaa hyvin sen, mikä Aikakoneen musiikissa on parasta. Kauniit melodiat, huolella rakennetut sanat ja taidokkaat laulajat, mitäpä sitä muuta tarvitsisi. Tämän biisin myötä lentää kauas maan pinnalta, eikä ole kiire takaisin. Kun nyt olen noista remixeistä puhunut, niin mainittakoon tässä kohtaa Blue Bubble Club Remix, jossa Alex vetelee muutaman sanan espanjaa. Ja eihän espanjalla voi mennä pieleen varsinkaan, kun lennellään ilman rajoituksia paikoista ja ajankohdista toiseen.

Rakkauslaulu antaa nimensä perusteella odottaa jotain persoonatonta, mutta tässäkin sanat ja stemmat pelastavat biisin. Elokuun biisi ehdottomasti. Samaa sarjaa Alla vaahterapuun kanssa. Muistan vielä, miten vuonna 1995 luulin, että Vera laulaa tämän biisin ja ajattelin, että vau, Verallakin on soolobiisi. Heh. Yksi asia tässä biisissä häiritsi aikoinaan, oli se, että kuulostaa ihan kuin Sanin laulama melodian kuulostaa ihan kuin se olisi melotian. Mutta jostain syystä ei tuohon enää kiinnitä juurikan huomiota. Tämä biisin fiilis aukeni itselleni oikeastaan vasta monta vuotta albumin julkaisun jälkeen. Alkuun en juuri tykännyt tästä, mutta myöhemmin nousi yhdeksi suosikikseni.

Pikkulintu ihmetytti aika pitkään. En oikein jaksanut ymmärtää, miksi bändi tekee biisin linnusta. Onneksi sitä sitten hieman myöhemmin ymmärsi, että kyse onkin metaforasta ja biisi on syvällisempi kuin ensikuulemalta luulisi. Ehdottomasti yksi hienoimpia tekstejä tällä albumilla ja mielestäni aivan liian aliarvostettu biisi.

Sitten päästäänkin ehkä yhteen Aikakoneen parhaimpaan biisiin. Nimittäin Enemmän. Tekisi mieleni sanoa, että tämä on jopa parempi kuin Odota. Saako sellaista sanoa ääneen? Melodia, sanat, taustalaulut, Veran puheosuus… Eipä biisi tämän parempi oikein voisi ollakaan.

aikakone_tahtikaarentaa_1995_levyt (2)
Levynkeräilyharrastus on aiheuttanut sen, että hyllystä löytyy albumista neljä eri versiota. C-kasetin lisäksi kaksi vuoden 1995 painosta (toinen painettu Suomessa, toinen Ruotsissa. Sisällöissä ei eroa.) ja vuoden 2010 remasteroitu painos. Olisihan se hauska, jos levystä tulisi joskus vinyylikin.

Toimiva tämä albumi on edelleen ja näköjään samat biisit ja asiat hiertävät ja ihastuttavat edelleen, jotka ovat tehneet niin sieltä alkujen alusta asti. Kesäinen albumi ehdottomasti. Ehkä albumiversioita on tullut kuunneltua liikaakin, kun esim. Odotan, Matkustanut oon ja Tähtikaaren taan remix-versiot toimivat omalla kohdalla paremmin. Albumi on kaikenkaikkiaan ihanan positiivinen, ja siitähän Aikakone onkin tunnettu. Tässä albumissa on toivoa, rakkautta ja pilkettä silmäkulmassa.

 

Albumiin liittyy niin hirmuisesti muistoja, että vaikka jotkut kohdat eivät nappaa ihan täysillä, kuuluvat ne silti kokonaisuuteen ja melkein jokaiseen albumin minuuttiin ja jopa jokaiseen kansilehden sivuunkin liittyy jokin muisto. Sikäli on hieman vaikea näitä 90-luvun levyjä lähteä puolueettomasti arvioimaan, koska monet niistä vievät takaisin lapsuuteen.

Tähtikaaren taa-albumi on siitä erityinen, että se on muistaakseni ensimmäinen tai toinen hankkimani pop-albumi ja sellainen, joka ei sisältänyt lastenlauluja. Tämä albumi avasi ovet musiikin ja popin maailmaan, ja ehkä siitä syystä pop on edelleen itselleni rakkain genre.

Artisti: Aikakone
Albumi: Tähtikaaren taa
Biisejä albumilla: 15
Julkaisuajankohta: 9/1995
Koukuttavin biisi: Enemmän, Odota
Heikoin hetki: Taas saan lentää

Kommentoi