14.4.2022
Rammstein: Herzeleid | Kova, kovempi, Rammstein
Rammsteinin Herzeleid-debyytti ilmestyi vuonna 1995. Sinkkuina lohkaisiin Du riechts so gut, Seeman ja Asche zu Asche.
Käyn albumin läpi siten, että olen pannut biisit omaan suosikkijärjestykseeni. Vaikka näitä listoja onkin kiva tehdä, oli tämä jo debyytin kohdalla melkoisen mahdoton tehtävä. Heitän ilmoille myös muutamia omia näkemyksiäni siitä, miten näen biisien tarinat. Ne ovat vain ja ainoastaan omia tulkintojani ja vajavaisia, eivät kunnollisia ja perinpohjaisia analyyseja.
Rammsteinin biisit käsittelevät kuolemaa, väkivaltaa ja seksiä, joten jonkinlainen ennakkovaroitus järkyttävistä aiheista täytynee mainita. Se on tässä: jatkaminen omaa harkintakykyä käyttäen. Siitä syystä podcast-jaksoonkin lisäsin explicit-merkinnä.
11. Seemann
Seeman ei ole suurimpia suosikkejani, mutta Tillin upealla äänellä tehty tulkinta tekee siitä silti oivallisen Rammstein-biisin. Kokonaisuus jää vähän vaisuksi, eikä samanlaisia säväreitä pääse syntymään kuin monista muista biiseistä.
Kerrottu tarina on kyllä mielenkiintoinen. Synkällä merellä seilailee merimies, jota kalvaa yksinäisyys ja suru. Oloa ei helpota edes se, että hän on joskus ollut paras merimies näillä vesin. Ainakin omasta mielestään. Se on mennyttä, eikä siitä ole jäljellä kuin (karvaat) muistot ja menetykset. Loputon meri on ehkä joskus tarjonnut lohtua ja iloa, mutta ne ajat ovat ohi. Merimies kutsuu vielä kerran mukaansa matkalle, jonka määränpään lopullisuuden on kenties jo päättänyt. Onko yksittäisen lyhdyn valossa kyynelsilmin istuva matkustaja merimies itse nuorena, hänen mielikuvituksensa luoma hahmo vai oikea ihminen, en tiedä. Nähdäkseni kyseessä kuitenkin on tavalla tai toisella viimeinen matka, nuoruuden loppu tai halu kadota tästä maailmasta, koska lopussa on niin kylmä, kylmä.
10. Das alte Leid
Das alte Leid ei mielestäni ole yhtyeen vahvimpia biisejä, vaikka siinä hienot kitarat ja hyvä rytmi onkin. Tykkään kyllä alun tympäätyneen kuuloisesta hallo, hallosta…Että haloo haloo vaan! Kitaroiden ja rumpujen yhteissointi vie niin ikään mukanaan, jonka Tillin tulkinta viimeistelee.
Nuori keho rapistuu, joten suru, raivo ja turhautuminen kalvavat puserossa, kun laulun kertoja vain haluaisi päästä panemaan. Ajatukset pyörivät samaa rataa, mutta muutosta parempaan ei tule. Helppoa ei ole vanhenevan miehen elo.
9. Der Meister
Der Meister ei kyllä oikeasti kuuluisi häntäpäähän, ja tulen tätä sanomaan jatkossakin niiden biisien kohdalla, jotka joudun jättämään toisten taakse. Mutta parhaiden joukosta on vaikea valita vähemmän parhaita. Biisi on täyttä tykitystä alusta loppuun, ja erityisesti upeat kitarat ansaitsevat erityismaininnan. Rosoreunainen kappale, jossa välissä yllättävän pehmoinen instrumentaaliosuus.
Mestari on lähettänyt alaisensa, kenties apokalyptiset ratsastajat, tuomaan huonoja uutisia. Tuomiopäivä on täällä, on paras juosta henkensä edestä, vaikka pako-/pelastumismahdollisuudet eivät ole mainittavat. Mestari vetelee naruista, mutta ei suuremmin välitä ihmisten kohtaloista. Loppu on tässä ja nyt.
8. Laichzeit
Laichzeit tempaisee rummuilla mukaansa, kuten monet muutkin Ramujen biisit. Karskia tulkintaa, armotonta menoa ja ysäri-industrialmetallia kovimmillaan. Vähän tietokonepeliteemaa alun introssa, tulee mieleen Doom-pelin käytävät ja tuhoutuneet tehdasrakennukset.
Sanoissa onkin sitten brutaalia kutemista, jossa laulun mies rakastaa äitiä, siskoa ja koiraa. “Kala” sukeltaa takaa, sivusta ja suuhun, ja eritteistä on parasta ennen -päiväys mennyt jo. Laulun mies ei oikein osaa normaaleilla keinoin lievittää yksinäisyyttään, ehkä kaikki muut juoksee karkuun ja mies ottaa ne, jotka kiinni saa, koska loppupuolella kaikki kolme ovat mennyttä. Ja mies vain jäljellä työnsä tehneenä.
Erittäin häiritsevä teksti, ja yksi niistä biiseistä, joiden kohdalla jouduin aluksi harkitsemaan, että voinko nyt kuunnella jotain näin pimeää. Mutta toisaalta: musiikki kertoo erilaisia tarinoita siinä missä kirjatkin, vaikka vähän epämukavia olisivatkin. Ja aika vähälle jäisivät ne Ramujen biisit, joita voisi kuunnella, jos valitsisi vain korrektit ja kivat biisit.
Laichzeit on varmasti saanut aikanaan (ja edelleen) osan ihmisistä ajattelemaan, että hyi kamalaa, onko se Till Lindemann tuommoinen mies. Mutta kuten hän on itse sanonut, on tarkoitus kertoa tarinoita erilaisista ihmisistä ja heidän sisäisistä ajatuksistaan ja teoistaan. Ei se, että laulaja jostain laulaa, kerro siitä, millaisia arvoja tämä oikeasti kannattaa. Sama pätee biisien kuuntelijoihin.
7. Herzeleid
Ah, tykkään niin tämän biisin alusta! Tillin matala ääni iskee heti ensimmäisellä tahdilla suoraan musiikkisuoneen. Hiomattoman kuuloinen, tehdashallin öljyvuotojen ja kaasuputkien lomassa pyörivä biisi. Jos biisi voi tuntua vatsanpohjassa ja varpaissa asti, niin tämä on juuri sellainen.
Sanoja on vähän, mutta biisin tyyli antaa vaikutelman, että sanottaisiin enemmänkin. Lyhyesti vain: pelastakaa toisenne yhdessäololta ja sydänsuruilta.
6. Asche zu Asche
Yksi suurimpia suosikkejani bändin koko tuotannosta.
Lämmin ruumis, palava risti, väärä tuomio ja hauta. Polttomenojen jälkeen jäljellä on vain kasa tuhkaa, laulun kertoja palaa kummittelemaan, kostamaan ja piinaamaan eloon jäänyttä. Väärä tuomio ketuttaa, on syytäkin kostaa. Te kurjat, jotka väärin tuomitsitte!
5. Weisses Fleisch
Tässäkin intro on hävyttömän upea! Yksi parhaimpia. Niin kova biisi, johon voisin kuvitella sokaisevan valkoiset valot ja välillä täyden pimeyden lavalle. Tai oikeastaan muutenkin: biisissä vastakkain ovat pimeys ja viattomuus. Till tulkitsee jälleen synkkiä tarinoita karskilla otteella vaikuttavan rumpukompin takoessa taustalla.
Laulun kertoja kärsii yksinäisyydestä ja saa kiksejä puhtaasta, koskemattomasta lihasta. Mies innostuu vastapuolen pelosta, ja tietää olevansa sekaisin, mutta näillä korteilla mennään. Surullinen gigolo, joka seuraa isänsä jalanjälkiä ja samaan aikaan kuitenkin inhoaa itseään mielihalujensa vuoksi.
4. Rammstein
Tässä on tavoitettu tuhoutuneen lentotukikohdan tunnelma täydellisesti. Helikopterit pörräävät taustalla, kaikki on harmaata ja kurjaa. Savu nousee, on hiljaista. Linnut eivät laula, ruumiit palavat. Äiti huutaa, lapsi on menehtynyt. Tuli leviää. Kaiken synkkyyden yläpuolella paistaa kirkas aurinko. Kyllähän tästä väistämättä tulevat mieleen myös tämänhetkiset, surulliset maailmantapahtumat.
Hieno biisi, joka monien muiden Rammsteinin biisien tavoin on kestänyt hyvin aikaa ja toimii edelleen.
3. Heirate mich
Kun aloin tutustua paremmin Rammsteinin tuotantoon, en yhtään pitänyt Heirate mich -kappaleesta. Nykyisin se on mielestäni yksi hypnoottisimmista ja kiinnostavimmista. Naimisiin voi mennä, vaikka osapuoli olisi manan majoilla. Jälleen yhtye on onnistunut luomaan biisiin kammottavan mausoleumin tunnelman, jossa viileä ilma kietotuu elävien ympärille ja jossa pimeät ajatukset saavat valtaansa.
Laulun kertoja ei osaa päästää irti vaan nukkuu vaikka rakkaansa haudalla. Nainen kenties jätti vastaamatta miehen kosintaan eläessään, joten nyt epätoivoinen mies menisi vaikka ruumiin kanssa naimisiin. Tehosteena olevat iskut arkun kanteen ja kirkon oveen tekevät biisistä erittäin hyytävän. Ehkä mies yrittää välillä päästä kirkkoon ruumiin kanssa, ehkä hän haluaisi kirkkohäät? Voi onnetonta, kun pyörii yöstä toiseen hautausmaalla ja hokee, että nyt menet naimisiin mun kanssa.
2. Du riechst so gut
Livenä niin kova! Ja erityismaininta taustalauluille. Vaikka no…mikä biisi nyt ei toimisi livenä, mutta tässä on kyllä sitä kuuluisaa extraa. Kertsi on täydellinen!
Kuin eläin laulun kertoja (tai jokin yliluonnollinen otus?) jahtaa saalistaan pimeydessä veren ja hien tuoretta tuoksua seuraten. Ihanien tuoksujen perusteella etsii, seuraa ja saa kohteensa kiinni. Auringonvalo on pahasta, pimeydessä vasta voi tehdä niitä tekoja, joita haluaa. Laulussa mainitaan toistuvasti silta, ja sitä olen miettinyt, onko se konkreettinen silta kaupungissa tai kahden maailman erottavana/yhdistävänä tekijänä. Toisaalta sillan alla on piilossa katseilta, ja siellä voi tehdä mitä vain. Tai kenties sillalla on jokin muu merkitys.
1. Wollt ihr das Bett in Flammen sehen
Vaikka kaikki Ramujen biisit lähtökohtaisesti ovat jaetulla ykkössijalla, on joukossa muutamia astetta kovempia tykityksiä. Ja WIDBIFS kuuluu siihen joukkoon. Mielettömät sävärit joka kerta, ainutlaatuisen upea biisi. Sytyttää kuulijan liekkeihin kertarykäisyllä.
Biisissä hoetaan Rammsteinia, puhutaan palavasta sängystä, verisestä miekasta, rististä ja miten rakkaus on sotaa, seksi taistelua. Tappamisen piti muka olla vaikeaa, mutta silti ruumiita ilmestyy lisää. Biisi voisi toisaalta kertoa seksistä, mutta tässä on myös samoja ajatuksia kuin Rammstein-biisissä: ruumiita, aseita ja liekkejä. Joten ehkä kyseessä on jälleen taistelutilanne. Mutta mitä tekevät ristit tyynyllä? Viattomuuden symboli vai kenties osoitus kirkon jäsenien synneistä? Ovatko he paenneet kaaosta/sotaa vai livahtaneet paikalta ennen kuin jäävät kiinni haureuden harjoittamisesta?
Kiinnostava biisi kaikin puolin.
Rammsteinin Herzeleid on rouhea ja omalaatuinen kokonaisuus, joka on kiinnostava ja onnistunut esittely yhtyeen musiikin ja tarinoiden monipuolisuudeseta. Albumilla on kyseenalaisia tapahtumia ja provosoivia tekstejä, jotka karsivat kuulijakunnasta pois ne, jotka kokevat biisit epämukaviksi. Vaikka no, rehellisyyden nimissä koen itsekin ne hyvin epämukaviksi. Siinä nimenomaan piilee yksi Rammsteinin viehätyksestä. Tehdään tarkoituksella suuttumusta ja inhoa herättäviä biisejä (ja videoita) ja seurataan sivusta, miten ihmiset reagoivat. Erittäin onnistunuttta taidetta siinä mielessä, että biisit eivät jätä kylmäksi niitä, jotka ovat niitä kuulleet. Joko ne lämmittävät siksi, että biisien koetaan ylittävän hyvän maun rajat (niinhän ne tekevätkin) tai sitten lämmittää siksi, että tarinoiden voimakkuus, kiinnostavat melodiat, taidokas soitto, Tillin upea ääni ja koukuttavan raskas saundi vetävät puoleensa ja saavat innostumaan musiikista täysillä.
Herzeleid ei mielestäni ole kokonaisuutena Rammsteinin albumien kärkipäätä, vaikka ei toisaalta paljoa jää muiden varjoonkaan. Rammsteinin tyylissä ei tapahdu radikaaleja muutoksia, mutta yhtye ei silti tee samaa albumia uudestaan vaan pitää konseptin kiinnostavana jokaisella pitkäsoitolla.
Artisti: Rammstein
Albumi: Herzeleid
Biisejä albumilla: 11
Julkaisuajankohta: 9/1995
Koukuttavin biisi: Wollt ihr das Bett in Flammen sehen
Heikoin hetki: Seemann