Väreilee hetki ja kukka lumpeen
Sävel soi ain’ tahdissa tuulen

Kenkiin lasisiin jalan ujuttaa
Kas tyyni pinta jo odottaa

Aallon sineä myötäilee
Äänettä noin liitelee

Syli rannassa odottaa
Sitä kohti kurkottaa

Pehmeä hiekka väliin varpaiden
luo naurun heidän huulilleen

Koht’ katoavat he rinnakkain
Usvapilveen mystiseen