En yleensä pohjusta tai kerro tarkemmin omista runoista tai ”runoista”, joita täällä julkaisen, mutta tämän runon kertoja tuli niin vahvana esille, että vähän jopa huvitti. Aloin kirjoittamaan yhtä toista tekstiä ja kirjoitin vain sanoja allekkain sen enempää ajattelematta. Ja ensimmästen rivien jälkeen tajusin, että tässähän onkin ihan kiinnostava tyyppi. Tein vain muutamia muokkauksia, koska halusin säilyttää sen tietyn äänen, jonka sanomana nämä sanat kuulin.
Ehkä tää voisi olla yksityinenki
Mutta
Se ei nyt ole.
Haluun leikkii anonyymisti sillee
et joku olis samaa mielt
Ehkä ei ole
Oon semmoises asemas
et en voi sanoa ääneen
nyt näitä
Mutta
Haluun, et joku kuulee, näkee, reagoi
Koska muuten –
Täytyy saada se ulos
et varmasti säkin
kuulet siitä
Tiedät äänestä
Joka
ei
ole
samaa
mieltä
