Anni Polvan vuonna 1952 julkaistussa kirjassa Otan sinut, äkäpussi temperamenttinen Sirkku työskentelee patjafirman toimistossa, on kihloissa lukutoukka-Ollin kanssa ja haaveilee avioliiton myötä tulevasta rahallisesti helpommasta elämästä. Eräänä aamuna Sirkku törmää…
Kävin taannoin Amos Rexissä Hiljainen paraati -näyttelyssä. Teosten herättämistä ajatuksista tuli mieleeni, että voisinkin laatia käynneistä vierailuraportteja ja julkaista täälläkin puolella. Kun minulla nyt tuo Museokortti on, niin vierailuja seuraavan…
Antti Tuomaisen Hirvikaava jatkaa Jäniskertoimen maisemissa ja samoilla hahmoilla. Vakuutusmatemaatikko Henri pyörittää veljeltään perimää seikkailupuistoa ja yrittää toimia johtajana vähintäänkin erikoisille työntekijöille. Arkiset asiat ovat jo melkein tasapainossa, kun menneisyydestä…
On aika tehdä päätös kaataa metsä, raivata tilaa uudelle Voisihan sitä antaa tuttujen puiden kasvaa kuten ennenkin pitää kiinni yhteisestä historiasta siitä, millaista oli vuosia sitten Vaan ei kannata, kun…
Minne menevät? Mihin vie silta? Hyppivätkö askeleet? Laahaavatko ne? Pysähtyikö liikenne? Sammuivatko valot? Tuuliko lakkasi? Mitä enteilee taivaan väri? Koenko maailmanlopun?
Vinttikomeroa siivotessa osui käteen vanhoja ainevihkoja. Sain niistä niin hyvät naurut, että miksipä en jakaisi muutamia juttuja tännekin. Vanha palatsi on todennäköisesti ihan ensimmäinen palatsitarinani, ja olen kirjoittanut sen 4. luokalla…
Löysin arkistoista muutamia teiniaikaisia runojani. Aluksi ajattelin, etten viitsi niitä julkaista, mutta toisaalta: miksipä ei. Onhan nuo vuosia sitten kirjoitetut ajatelmat huvittavuudessaan sympaattisia. Ja toisaalta ne ovat osa sitä kirjoittajamatkaa,…
Kirjoittamiseen varattu aika voi sisältää monelaista taustatyötä. Ihan sitä oikeaa, hyödyllistä faktojen tarkistamista. Mutta myös surffailua netin laidalta toiselle tai päähenkilön yksittäisten ajatusten tarkistamista. Koska kyllähän se on äärimmäisen tärkeää…
